BMW 315 vm.1984

Pikainfo: BMW 315, korimalli E21, 4-syl. tilavuus 1.6 litraa, 75 hv, kiihtyvyys 14 s, huippunopeus 160 km/h, valmistusvuodet 1981-1983. BMW 315 hinnoiteltiin BMW:n halvimmaksi malliksi, merkittävimpänä erona kuitenkin vain moottorin pienennetty teho.

Vuonna 1993 oli uudemmat automallit jo vallanneet suosikkisijat käytettyjen autojen markkinoilta ja E21 jo hiipumassa käyttöautomarkkinoiden ehtoopuolelle, mutta heräteostoksena tuli otettua vielä yksi ”iltatähti” E21 projekti:

Onnekas poika keskisuomesta oli onnistunut saamaan tyttöystäväkseen sen uudehkolla omalla punaisella Bemarillaan kurvailevan tyttösen. Ja kun hän aikaa myöten sai jopa autoakin kokeilla, (ja nuorten miesten tapaan jotka tietävät etteivät ole niin tyhmiä etteivätkö muka osaisi kaahata järkevästi toisin kuin muut) hän ilman muuta jättää turvavyön kiinnittämättä soratielle lähtiessään, vaan...

Kun nämä 315 mallin kaikki 75 hevosvoimaa päästää villiintymään niin sitähän ei enää pidättele mikään :-) , kuskin seuraava havainto olikin että hän makaa ojan pohjalla ja päällä on katollaan oleva auto. Sen verran oli kuitenkin ojan pohjalle jäänyt tilaa että sieltä pääsi hivuttautumaan omin voimin pois ja onnekseen melko ehjänäkin.
Villiintyessään auto oli lähtenyt pyörimään katon kautta ympäri ja kuskin ovi oli auennut pyörityksessä, kuski oli lentänyt ulos joko ovesta tai jostakin hajonneesta ikkunasta tämän pyörityksen aikana.

Tyttö-poika suhteen jatkumisesta en tiedä, mutta auto ainakin sai lähteä päätyen myynti-ilmoitukseen hintapyynnöllä 5000mk ja kun tarinan sankaripoika lupasi vielä toimittaa auton tallilleni saakka muutaman sadan kilometrin päästä niin tottahan minä sen ostin kun halvalla sai...

Auto oli yhdeksän vuotta vanha vuonna –84 rekisteröity 315, uudesta asti samassa perheessä ollut, vähän ajettu ja täysin ruosteeton pohjaa myöten. Ympäriajossa kori oli kolhiintunut joka puolelta, auennut ovi oli vääntänyt tolppaa ja oikean puolen helma oli niin sisässä että lattiakin oli rutussa. Ehkä olisi ollut vielä oiottavissakin mutta kun tallin nurkalla oli varaosa-autona toiminut 316 jonka korissa oli vain muutama ruostevaurio niin korinvaihto vaikutti helpommalta. 315 sai luovuttaa ruosteetonta peltiään niihin kohtiin jotka 316 korista hitsattiin uusiksi, ja eikun auto maalaamoon saamaan ylleen ”Timantinmustaa” värisävyä. Loput osat kiinni, katsastus ja –84 315 oli taas baanalla.

No helposti ehkä, mutta kovin nopeasti se ei käynyt vaan inspiraation mukaan tuli käytyä tallilla, mutta valmistui kuitenkin.

Ainiin... tuon mallin kanssa tuli opeteltua sen kaasuttimen toiminnot perusteellisesti kun se ei suostunut kylmänä käymään tyhjäkäyntiä. Ensin testasin tuleeko sähkötoimisiin osiin eloa sähköä kytkemällä, mutta lopulta ongelma löytyi kun imemällä letkuista testasin jokaisen alipainekalvon toiminnon ja joku niistä ei liikahtanutkaan => kalvo rikki => uusi alipainekello Veholta => kaikki toimi loistavasti siitä eteenpäin. Tarinan opetus: Jos auto ei toimi niin vaihda hajonnut osa ja kaikki toimii taas kuten insinöörit suunnitteli!

Kuva 1: Lommoilla ympäriinsä.
Kuva 2: Purku alkoi
Kuva 3: Lähes tyhjä kori. Ja niin ruosteetonkin...
Kuva 4: Pöly meinasi vallata projektin välillä... Tässä jo mustaksi maalattuna ja ei... ei maalattu taustalla näkyvään konepeltiin noita kukkakuvioita... irrallaan maalatut luukut ja ovet vain oli suojattuna vanhoilla verhoilla.
Vanha kori jätettiin talteen sillä se oli niin vahvassa kunnossa että siitä olisi saanut hyvin kasattua esimerkiksi Rokkiralli-auton. Mutta suunnitelma ei koskaan toteutunut ja kuin huomaamatta 14 vuotta vierähti korin seisoessa ulkona... tässä kuva takaa ja edestä kesältä 2007 kuinka kori kesti sen lähes ruostumattomana. 

Tähän sitten päättyikin 80-90-luvun ”huimat seikkailuni” E21:sten kanssa.
- The End -

RRäääpss...ritinää...rits....  vaan tarinathan ne vaan jatkuvat sitten toisten korimallien kanssa...